Tärkeinpäni

Tänään kävimme luokkamme ja luokanvalvojamme kanssa syömässä ns. "viimeisen aterian" yhdessä paikallisessa ravintolassa. Ravintoloissa käyn todella harvoin, joten se oli aika mukavaa vaihtelua. :) Muut söivät seisovasta pöydästä, mutta koska olen lakto-ovovegetaristi, minulle tehtiin ihan erikoisannos! :D Muutenkin oli todella rento päivä, päästiin jo klo 12.30 sieltä ravintolasta kotiin, ja sitä ennen koulumme ysiluokat kävivät yhdessä jäteveden puhdistamossa. 8''D En kyllä tajunnut tuota reissun ideaa, mutta ainakaan ei tarvinnut koulussa olla. :) Oli myös ihan lämmin ilma, ja siitähän minä tykkään. ♥ Helteet kyllä voisivat jo tulla. :D Tänään sitten liikuin tämmöisessä asussa, tuo H&M:n "shortsihaalari" näyttää kyllä ihan hameelta ainakin ekassa kuvassa, jossa parhaillaan menossa sukkisten ojennus.

Koska tämä postaus jäisi muuten näin lyhyeksi ja tylsäksi, niin ajattelin tässä samalla esitellä kakki lemmikkimme, sitä kun en vielä ole tehnyt. :P Pimusta ja pennuista olen kyllä ainakin selittänyt, mutta selitänpä vielä lisää. :D Aloitan vanhimmasta nuorinpaan, joten ensimmäisenä vuorossa on

NAPSU

Napsun ostimme vuonna 1999 syksyllä, kun olin ensimmäisellä luokalla. Dreeverimme Romi oli juuri kuollut, ja näimme lehdessä sopivan pentuilmoituksen. Perheessäni on aina ollut ainoastaaan metsästyskoiria, koska isäni harrastaa metsästysä (:C), joten niimpä Napsukin on sellainen, eli se on rodultaan beagle. Napsu täyttää jo kymmenen 10.7.08, joten se on aika vanha. Saimme sen muistaakseni sadalla tai 200:lla markalla, koska sillä on syntymävika sen vasemmassa tassussa, ja siinä on vain kolme varvasta ja kynttä. Kuitenkaan sen "jalkavammasta" ei ole ollut oikeastaan muuta haittaa kuin se, että välillä Napsu käyttää oikeastaan vain kolmea jalkaa, ja tätä neljättä vain vähän tukemiseen. Napsu on myös aina ollut aika paksu, vaikka onkin laihtunut huomattavasti vanhemmiten. Sillä on myös iso ja pehmeä napa. :--D En ole koskaan nähnyt yhtä ruokahaluisia koiria kuin Napsu ja muutkin meidän koirat. Ne voisivat syödä melkein mitä vain! (jotkut kuvista aika vanhoja, joten nykyään Napsu on harmaampi) Tässä ekassa kuvassa näkyy vähän tuota reppanatassua. Tämä on otettu viime kesänä, Napsu koiriemme ulkoaitauksen kopissa.

Tämä tiara-kuva on yksi lemppareistani, ja otettu Pimun synttäreinä -06 marraskuussa. Aloimme rakentamaan kesämökkiämme vasta kun olin vitosluokalla, joten sitä ennen kävimme joka kesä retkeilemässä eri saarissa. Tässä on yksi kuva Napsusta aika nuorena, olemme siis yöpymässä yhdessä saaressa. Tämä on myös otettu normaalilla kameralla.

PIMU

Pimu on lyhytkarvainen mäyräkoira, ja se syntyi 15.11.2001. Satuimme juuri oikeaan aikaan ostamaan Keltainen Pörssi -lehden, kun Pimusta oli siinä ilmoitus. Olin kolmannella luokalla, ja halusin kovasti uutta koiraa, ja sain onneksi suostuteltua vanhempani soittamaan lehti-ilmoituksen numeroon. Lähdimme sitten ystävänpäivänä 2002 hakemaan Pimua Lahden läheltä Lammilta, ja Pimu oli jo 12vk ikäinen. Muistan vieläkin kuinka Pimu nukkui koko pitkän tulomatkan sylissäni. Harmitti kun seuraavana aamuna piti mennä kouluun. Pimu on kuitenkin aina ollut oikein erityisen tärkeä ja läheinen minulle, ja sillä on todella monta lempinimeä, mm: Mömmö, Mamo, Papo, Mamelo ja Mömö. Pimun saimme myös halvemmalla kuin mitä normaalisti rotukoirat maksavat, koska silläkin on syntymävika, nimittäin sen oikea silmä on sokea ja muutenkin oudon näköinen. Pimua se ei ole kyllä haitannut tippaakaan, eikä siitä voisi koskaan tietää että se on puolisokea jos ei näkisi sitä sen silmää. Pimu ei rakasta varmaan melkein mitään niin paljon kuin palloja, ja se on aina ihan vauhkona niiden seurassa. Tykkää se myös muista lentävistä leluista, kuten frisbeistä (en osaa kirjottaa :DD). Pimu on nyt jo kuusi vuotias, ja se sai dreeverimme Remun kanssa pentuja tämän vuoden vappuna. Eli kyllä siitä äitikin tuli, vaikka en olisi koskaan edes voinut haaveilla pikku-Pimuista. 8--DDPimu on edelleenkin aika leikkisä, ja _todella_ mustasukkainen. Se toimi myös eräänlaisena emona kissallemme Otolle, koska Pimu on imettänyt sitä moneen eri otteeseen, ennen kuin tuli edes emoksi! Tätä olemme aina ihmetelleet, ja on se kyllä kieltämättä outo näky, koira imettämässä jo 3-vuotiasta kissaa! :D Mutta no joo, Pimu ei kyllä ole muutenkaan mikään normaalikoira.. :D Tämä kuva on yksi leppareistani, ja tämä on , 1,5 vuotta vanha, koska se on otettu Pimun 5-vuotis synttäreiltä. Ja Pimu olisi kyllä tuon tiaran saanut pois jos olisi halunnut. =D
Tämä saruraava on otettu viime kesänä, ja Pimulle on yhtä tuskaa jos sen pallo jää niiden ulkohäkin puolelle. Se yritti saada sen vaikka millä keinoin.
Yksi Pimun lempileikeistä: tuollaisesta vetonarusta kilpailu.Olen tänne blogiini jo aiemmin selittänyt Pimun yhdestä oudoimmasta tavasta eli siitä, että se haluaisi aina kieriä ja pyöriä mandariininkuorissa. Ehkäpä se johtuu niiden hajusta, mutta hauskaa katsottavaa se ainakin on! :--D Olen myös laittanut tänne siitä videon, varmaan lemmikki-kategoriasta pitäisi löytyä. Tässä kuvassa kuitenkin Jaffa! 8)) Viime kesänä otettu, Pimulla on noin hilpee ilme kun yrittää saada multa palloo.

ALBU

(Albu valkoinen)

Albu on ainoa jäljellä olevista gerbiileistämme, ja sen isä ja äiti olivat meidän entisiä gerbiilejä. Albu ja sen neljä muuta sisarusta syntyivät juhannuksena -04, ja eläinkaupassa gerbiilejä ostaessamme oli sanottu, että kumpikin niistä on poikia, mutta eipä näköjään ollutkaan!! Nyt Albu on vanha gerbiiliksi, ja sen pitää elää yksin häkissään muiden gerbujen kuoltua. :( Albu on siis kokonaan valkoinen, paitsi sen silmät on punaiset, joten se on albiino, vaikka kumpikin sen vanhemmista oli ruskeita.

OTTO

Otto (Otus) on maatiaiskissamme, ja se syntyi Oton päivänä 17.4.2005. Olin halunnut kissaa lemmikiksemme jo kauan, ja viimein haaveeni toteutui kun äitini ja veljeni hakivat sen meille ihan yllätyksenä. Koska asumme tarpeeksi korvessa, Otto saa liikkua ihan vapaasti ulkona, ja siellä se aika paljon ajastaan viettää, mitä nyt käy nukkumassa ja syömässä sisällä. No, ainakaan eivät hiiret hypi silmille, kun niiden pyydystäminen on Oton mielipuuhaa. :D Oton erikoisuuksia on mm. sen musta "parta" sen leaun alla. Se nimittäin näyttää ihan parralle, kun sen leuan alla on kokonaan musta alue valkoisen päällä. Sen hännänpäässä on myös pari mutkaa, mistäköhän nekin on tullut? =D Huomatkaa oton söpöily parta!

Kyllä Otus lintujakin tykkää kyttäillä. Kun tietokoneemme oli vielä alakerrassa (eli ei minun huoneessa), niin Otto tykkäsi tulla aina makoilemaan sen päälle. :D Varmaan siksi, kun sen päällys on niin lämmin. :)) Uusin kuva Otuksesta. Se pli piilossa tuossa puskassa. :D

REMU

Remu on rodultaan dreeveri, ja se syntyi 23.2.2006. Se on siis vasta 2-vuotias. Isäni kävi varaamassa Remun meille yllätyksenä, samaan aikaan kun minä olin Kuopiossa shoppailemassa. Yksi elämäni iloisimmista yllätyksistä oli se, kun näin sitten kamerassani n. 2 viikkoisia koiranpentuja, ja sain kulla että yksi niistä on meille. Haimme Remun sitten kun se oli luovutusikäinen, eli 7 viikkoinen, ja silloin oli sopivasti pääsiäisloma. Remun ruokahalu on yhtä hurja kuin Napsullakin, joten ruoka sillä ainakin on aina mielessä. :D Pitää vain yrittää pitää ruuat poissa pöydänreinoilta ja muilta, koska Remu on aika huonokäytöksinen koska se varastaa ruokaa aina kun on mahdollista. Remu on myös ainoa koiristamme, joka metsästää, eli se käy isäni kanssa jänismetsällä aina syksyisin. Remu on aika höpsö koira, ja välillä se on jopa rasittavaa. :D Kuitenkin rakastan sitä ja muita lemmikkejämme yli kaiken. ♥

Remu ei älyttömästi tykkää vedestä, kuten ei Pimukaan, mutta kyllä ne pallot sieltä kahevat jos vain heittää tarpeeksi lähelle rantaa. Tässä tennispallo oli kuitenkin rikki kaikesta retuuttamisesta, eikä Remu saanut palloa pohjasta, vaikka yrittikin sukeltaa. 8''--D

Ihana velmu. ♥
MYY ja PÖPÖ

Uusimmat perheenjäsenemmehän ovat jo aiemmin esitellyt Pimun ja Remun pennut, eli Myy ja Pöpö. Ne ovat parin päivän päästä 1kk vanhoja, ja ovat juuri oppineet kävelemään. =) Ovat kyllä jotain niin söpöjä että. ♥ Toisesta niistä luovumme, ja se on varmaan Myy, valitettavasti. Pöpö siis olisi meille jäämässä, eikä se minua kyllä yhtään haittaa. :D Nyt pitäisi Myylle vain ruveta etsimään hyvää kotia, kun luovutuikä alkaa 7 viikkoisena. Awww, tässä ekassa Pöpö on ihan pikkunen. ♥ Niiden korvat oli just tuommoset pienet nykeröt vaan, mutta nyt ne on jo ihan kunnon luppakorvat. :DVaikka tää kuva on tosi epäselvä ja muutenkin huono, niin tykkään tästä silti jostain syystä. ^__^Myy ja Pöpö tykkää nukkua aina ihan oudoissa asennoissa, esim. just selällään, kuten Myy tässä nukkuu. :3 Tässä nämä meidän tämänhetkiset lemmikit oli tälleen nopeesti esiteltyinä, kyllähän noista juttua riittäisi vaikka kuinka paljon! Näiden lisäksi meillä on ollut elämäni aikana myös lukuisia muita lemmikkejä, tämänhetkisten lisäksi siis: koira, 2 kissaa, 2 undulaattia, 2 albiinohiirtä, kääpiöhamsteri ja 6 gerbiiliä. Koneeni on suunnilleen täynnä näidän söpistyksiemme kuvia, joten niistä on vaikea valita parhaimpia. Loppuun vielä laitan yhteiskuvia lemmikeistämme:

Tämä on ehdottomasti yksi suosikeistani, tässä Remu on vielä aika nuori, ja aurinko paistaa koiriimme juuri ihanasti.

Tässä Remu on ehkä seitsemän viikon ikäinen, ja heti tappelut käynnissä Pimun kanssa. :'DTässä Remu onkin jo sitten vähän isompi.

Tämä Napsun ja Pimun yhteiskuva on monta vuotta vanha, ja se on otettu filmikameralla.Koiramme mökillä, Remu vielä ihan pikkuinen.

Ylpeä emo ja Myy ja Pöpö.Aina on ruoka-aika. 8))

Aww. Vaikka Remu välillä kiusaakin Ottoa, niin kyllä ne silti on ihanat kaverukset. ♥Kyllä Pimulla ja Remulla vähän kokoeroo on... :DOkei, nyt lopetan ennen kuin innostun vielä enemmän noiden kuvien kanssa. :D Mutta on ne kyllä jotain niin ihania ja tärkeitä kaikki. ♥

I'm lost when you're not around

Tänään oli kokonaisuudessaan aika mukava päivä, kun ensinnäkin katottiin koulussa Ganes -leffa, joka oli kyllä ihan hyvä. :) Koulussamme oli myös ysienpäivä, jossa päivän järjestävät "nolasivat" seiska- ja kasiluokkalaisia. :D Kaksi aikaisempaa ysienpäivää minäkin olen jo kestänyt, mutta tällä kertaa esityksestä pystyi oikeasti nauttimaan, kun ei tarvinnut pelätä nolatuksi tulemista. Ysienpäivän jälkeen yseillä oli myös kakkukahvit, ja sen jälkeen pääsimme onneksi vähän aikaisemmin kotiin. Kotona en kuitenkaan kauaa ollut, vaan lähdin skootterillani kaupunkiin serkkuni kanssa. :) Ja koska sain skootterini vasta huhtikuussa, tämä oli ensimmäinen kerta kun kyyditin ketään keskustassa. :D Ihan hyvin se onneksi meni. ^__^ Käytiin myös kesän ensimmäisillä kioskijäätelöillä, ja voi että se mustikkajätski oli hyvää. ♥ Viime elokuun jälkeen en ole jäätelöä syönyt kuin pari kertaa, ja nekin ovat olleet ns. "erikoistilanteita", kuten tämänpäiväinenkin. Kuvamateriaalista tuli aika ylitörkeää, mutta viis siitä... =D

Ei tuo vain yksiin jätskeihin jäänyt, vaan reissun lopussa ostimme myös Ampparit. 8--)) (ja tiedän, ettei kuvasta saa selvää, ihan hyvä vain!)

Tässä myös virallisesti ensimmäinen kuva pikkuisesta menopelistäni, en kyllä ymmärrä, miten en sitä aiemmin ole edes kuvannut. :o Kypärät muuten taidokkaasti aika taidokkaasti pinottuna! :D Päälläni on muuten ruskea H&M:n bleiseri, jonka löysin kutos(?)luokan keväällä, eli 3 vuotta sitten. Yllättävän hyvä ostos. :) Hame myöskin aika vanha, yksi joululahjoistani jouluna -05. (Jim&Jill) Muistin juuri tänä aamuna, että tuo samainen hame oli päälläni n. 2 vuotta sitten ysienpäivänä! Aikamoinen sattuma, koska en tuota nyt niin usein käytä.Reissulta en oikestaan tainnut ostaa noiden jäätelöiden lisäksi kuin vain sukkia, ja lisää nappeja ja satiininauhaa siitä lopettavasta kangaskaupasta, josta mainitsin pari postausta sitten. Alkaa jo melkein huolestuttamaan se, etten ole ostanut vaatteita aikoihin! _Weird_

Ja vielä oudonpaa on se, että varsinaisia peruskoulupäiviä on enää vain 2, jos kevätjuhlaa ei lasketa! Hui, ja 13.6 pitäisi tulla tieto, että pääsenkö kauppaopistoon. :o

No mutta, tällä kertaa tämmöinen vähän lyhyempi postaus, aina ei vaan riitä juttua (ainakaan jätkevää). =D

♥:llä MaraZu

PS. En tiedä, miksi tunsin pakottavaa tarvetta laittaa nämä kuvat tähän, ehkä se johtuu tästä postauksen lyhyydestä, tai sitten vain siitä että tykkään tuosta mekosta. :3 Sitä on vaina niin "helppo" käyttää, koska sen kanssa voi käyttää sukkisten sijaan myös farkkuja. Ja mekkohan on jo aiemmin esitelty Itäkeskuksen Seppälästä ostettuna.

This can't be possible

Mikäköhän tauti mulla tällä kertaa on, kun eilen jo luulin että oon terve (jos nuhaa ei lasketa), mutta tänään sitten jouduin koulusta lähtemään kesken päivän kun oli huono olo ja päänsärkyä. :o En tajua tämmöstä. :l Ja kun oli sillon vähän päälle kuukaus sitten se korva- ja poskiontelotulehduskin, niin en enää kaipais mitään sellasta! Muutenkin meinasin tänään nukkua pommiin, joka on todella harvinaista minulta, vaikka joka aamu nukuttaakin niin pirusti kun herätys on 5.30. =D En myöskään päässyt serkkuni kanssa tänään kaupungille tuon episodin takia, joten toivottavasti sitten huomenna tai torstaina. Yhh, vieläkin jotenkin ihan outo olo, ja koko päiväkin on ollut sen mukainen. o__O En nyt tiedä auttaako tätä oloa se, että leivoin rasvattomia kauralastuja, joita teen aika säännöllisin väliajoin. Normaaleja keksejä ja muita kun en syö, niin nämä on ees vähän terveellisempi vastine niille. On myös ihan hyvä että ne on laktoosittomia, koska mulla on laktoosi.intoleranssikin. :D Ohjeen niihin löysin Myllyn Paras Pikakaurahiutale-paketin sivusta, ja on kyllä todella nopee ja helppo tehä. :P

RASVATTOMAT KAURALASTUT (n. 25kpl)

• 3 dl pikakaurahiutaleita


• ½ dl (erikois)vehnäjauhoja


• 1 tl leivinjauhetta


• vähän yli 1 dl sokeria


• 1 kananmuna


• 1 dl appelsiinimehua

Sekoita kuivat ainekset keskenään, lisää muna ja mehu, sekoita nopeasti tasaiseksi. Ota taikinasta lusikalla heti pieniä nokareita leivinpaperille uunipellille hyvin erilleen toisistaan. Paista 225 asteisen uunin keski- tai toiseksi ylimmällä tasolla 5-7 min.

Tuossa siis ohje, ja itse kyllä pidän niitä uunissa yli 10 min, mutta se varmaan johtuu vain vanhasta uunistamme. Värin kuuluu olla sellainen vähän rusehtava, ja sorry kun ei ole nyt mitään kuvaa. :( Nuo kyllä tulee syötyä ihan liian nopeati, joten suosittelen tekemään kasinkertaisen annoksen jos niitä isompikin porukka meinaa syödä. Kun itselleni käy aina niin, että jos jotain leivon, niin syön koko annoksen suurinpiirtein yksin. :D Ei hyvä. :o
Tänään jäi muuten ysiluokan viimeiset kässäntunnit pois, kun lähdin juuri ennen niitä kotiin, joten koko kevään tekemäni tilkkupeitto jäi vielä kesken. :/ Sen tekemiseen on mennyt mm. siksi niin kauan, kun värjäsin kaikki siihen käyttämäni kankaat itse. Toivottavasti saan tehtyä sen loppuun kesän aikana, ja sitten voisin myös esitellä sen täällä. :D

Tässä välissä voinin taas valittaa siitä, miten ärsyttävää on yrittää ottaa päivän asu -kuvia niin huonolla kameralla kuin mitä minulla on, ja vieläpä maailman huonoimmassa valaistuksessa. Kaikkien näiden vikojen lisäksi huoneessani ei ole edes hyvää taustaa näiden kuvien ottamiseen, tai tasoa jonka päälle kamerani laittaisin joten. Näiden kaikkin epäkohtien lopputuloksena ei voi olla muuta kuin sekasotkua, ja blogimaailman huonoimmat päivän asu -kuvat, mutta se ei estä minua kiusaamasta teitä niillä. 8'---D Tässä siis eilisen asu, ja näette, miksi jaksan itselaukaisin kuvia ottaa niin harvoin.

Kauluspaita äitini vanha, SuperGirl toppi Seppälästä, farkkushortsit vanhoista farkuista leikellyt, sukkikset H&M, satiininauha ompelukaupasta.

Ja koska noista kuvista ei ota oikein mitään selvää, niin tässä on selventävä kuva hiuksissani olevasta Barbie-rusetista. Sain sen varmaan joskus ihan pienenä, ei hajuakaan mistä. :D

Tässä myös Super Girl -topin printti (toppi oikeesti pinkki, ei tommonen outo):

Ja koska tuo kauluspaita ei ole läheskään ainoa vaatekappale, jonka olen äidiltäni saanut (tai pöllinyt), niin luvassa on joku kerta kokonainen postaus 80-90-luvun vaatteista! En sitten tiedä milloin. :--D

Ja koska tämä postaus on jo muutenkin sekva, niin voisin vielä mainita sen, että kohta 4vk koiranpentumme Myy ja Pöpö kävivät tänään ensimmäistä kertaa pihallamme, ja kävelemään ne opettelevat ahkerasti. :D Niille meinasi tullu vain vähän kylmä, kun ovat niin tottuneita vessamme lattialämmitykseen. ^__^ Ekassa Myy vasemmalla, Pöpö oikeella.

Tulppaanit kukkii muuten aika kivasti tuolla taustalla.

Tulee taas niin kesäinen olo kun katsoo näitä kuvia, vois se kesäloma jo alkaa! (4 aamua muuten ;B)

♥:llä Pink Chihu eli tuttavammin MaraZu

PS. Oon ihan myrtsinä täällä, miks kukaan ei halua piristää mun päivää ja kommentoida? :c En mä pure.

Niin ja tykkäättekö enemmän sellasista postauksista, joissa on paljon kuvia, vai onko vähempi parempi? Nyt annoin teille aihetta kommentoida! =D

5 on aamujen määrä

Tänään se sitten alko: viimenen viikko peruskoulussa. Onneks ei ollu tänään enää kuumetta, koska tää ois ollu jo neljäs päivä putkeen pelkästään koneella vietettynä. Ei siellä koulussa kyllä paljoo ollenkaan mitään enää tehä, turhaa oleilua vaan. Mutta kyllä se mulle sopii. :D Mietin tänään muuten sitä mun kevätjuhla-asua, ja sekin alkaa onneks jo vähän hahmottua. ^__^ Siitä enemmän sitten kevätjuhlan jälkeen, joka on lauantaina klo 9. Jänskättää jo. ;)

Viimevuoden (eli kasiluokan) kevätjuhlassa olin tämmösessä asussa (haha, hiukset vähän muuttunu noista ajoista... 8--D):


No mutta tänään oli myös se hammaslääkäri, ja sain olla mallina, nimittäin "hammasmallina", kun hammaslääkäri kuvasi hampaita hugella Canonin kameralla. Oli välillä vähän hankalaa olla nauramatta, kun itse venytän suutani semmosilla hirveillä vuoviläpysköillä, ja kameran linssi on samalla melkein mun suussa. Oli myös aika mielenkiintoista kun suuhuni työnnettiin peili, että se helpottaisi ylähampaiden kuvaamista... :D Tämä koko kuvaussessio oli (varmaan) sen takia, kun nyt ilmeisesti loppui kutosella (?) alkanut hampaitteni oikomisprosessi. Tyytyväiseltä se hammaslääkäri ainakin kuulosti, ja kyllä minäkin oon tyytyväisempi hampaisiini kuin 3 vuotta sitten! Alussa mullehan siis laitettiin alahampaisiin raudat, sitten ylös, ja sitten vielä vähäks aikaa joku ihme rautalanka. Sitten niiden jälkeen sain sellaset yö"raudat", vaikka ei niissä kyllä mitään rautaa oo, vaan se on sellanen läpiväkyvä muovi- tai joku silikonijuttu. Toivottavasti nyt pysyy nää tämmösinä, ettei tarvii alottaa tota uudestaan. .__.' Reiät vois kyllä myös pysyä kaukana suustani, koska poraaminen ei ole mikään lempiasioistani...

Nyt kun tässä etsin kuvaa jossa hammasrivistöni näkyy, törmäsin tähän:
Älkää säikähtäkö, en mä pojaks oo muuttunu, mutta 31.4 pukeutumispäivänä kyllä muutuin. :''--D Koulumme oppilastoimikunta siis järjesti yläkoululasille pukeutumispäivän vapun kunniaksi, ja minähän päätin pukeutua oikein itseni vastakohdaksi, eli kunnon amis-jätkäksi. :D Sehän onnistui helposti isoveljeni vaatteilla, ja maalatuilla viiksillä. ='D Nauran vieläkin noille kuville, ja sille miten ruotsinopekin kutsui minua "isännäksi" piponi tekstin mukaan. Kaverini Allu edusti muuten maailman vanhimman ammatin harjoittajaa... Ja oli virallinen bitchini. 8))

Nuo karvanopat lisäsin kyllä ihan itse tuohon, ei veljeni niitä normaalisti käytä, vaikka amis onkin. :DD Kivat peililasit. %-))

Asennepaita ainakin: Mäyräkoira -Suomen suosituin koirarotu-. Vaimo kuvaamassa, ja yhyy, kynteni paljastavat minut tytöksi, tai sitten oon vaan transu. :(

Mites on teidän laita: onko teillä ollu jonkinnäkösiä pukeutumispäiviä? Comments are love. ♥